Suomen kansalaisen Rosa Clayn eksotisoinnista ja rasismi sekä poikkeavuus edellä kirjoittamisesta suomalaisuuden päivänä Helsingin sanomissa



Rosa Claysta tammikuussa julkaistu Vappu Kannaksen teos, Rosa Clay, pyrkii kertomaan suomalaisen Rosa Clayn monivaiheisesta elämästä erityisesti Suomessa asumisen ajoilta. Helsingin Sanomissa ilmestyi suomalaisuuden päivänä (12.5.2020) kaksi teosta käsittelevää juttua, joista toinen julkaistiin Helsingin sanomien kulttuuri ja kirjallisuus -osiossa ja toinen kirja-arvosteluna. Kirjailija itse on huomioinut kirjassaan ongelmallisuuden asettua valkoisena rodullistetun ja orvoksi jääneen Rosan Clayn asemaan sekä purkanut teoksessaan myös yleisesti historiallisesta henkilöstä kirjoittamiseen liittyviä ongelmia.

Samaa sensitiivistä otetta olisi voinut odottaa myös Helsingin sanomien toimitukselta. Kulttuurisivun kirjoituksen otsikko kuului: “Tummaihoista Rosa Clayta esiteltiin sata vuotta sitten ympäri Suomea ja solvattiin jopa ihmis­syöjäksi – Huhu kertoo dramaattisesta romanssista ja katoamisesta, mutta Vappu Kannas halusi löytää totuuden”. Otsikkoa lukiessa herääkin jo heti kysymys, että milloin media luopuu tavasta laittaa rasistisia stereotypioita toistavia kuvauksia ja sanoja otsikkoon ikään kuin paraatipaikalle toisintamaan rasismia ja hätkäyttämään lukijaa. Myös kirja-arvostelun otsikko “Afrosuomalainen Rosa Clay oli nainen, joka ei kuulunut mihinkään” korostaa poikkeamista ja herättää kysymyksen, että eikö Rosa Suomen kansalaisena juuri kuulunut Suomeen. Myös Amerikkaan lähdettyään hän säilytti sekä suomen kielen, että suomalaisen identiteettinsä.

Näin jälleen rodullistetusta suomalaisesta kertovien kirjoitusten otsikoissa toistetaan stereotypiaa “ihmissyöjästä” ja korostetaan rasismia ja “poikkeavuutta” ja “ei mihinkään kuulumista” sen sijaan, että esimerkiksi jo otsikkotasolla olisi nostettu esiin Rosan teot ja vaikutus Suomessa. Koska molemmat kirjoitettiin myös suomalaisuuden päivänä on syytä kysyä, miksei Rosan kuulumista Suomeen ja hänen suomalaisuuttaan tuotu otsikkoon vaan siihen valittiin ehkä klikkauksia tuottavampi rasistinen stereotypia. On tietysti ymmärrettävää, että toimituksessa on etenkin näin rasistisen vihapuheen vallatessa alaa julkisissa keskusteluissa helppo tarttua otsikossakin tähän toiseuttamiseen ja rasismiin. Näistähän Rosa rodullistettuna joutui kärsimään. Kuitenkin sen rasismistakin kertomisen olisi voinut tehdä toisin, kuin suoraan rasistisen stereotypian toisintamisella.

Myös siihen olisi voinut tarttua, että Rosa Clay historiallisena esikuvana antaa rodullistetuille suomalaisille tunteen siitä, että he ja heidän kokemukset ovat tämän maan historiaa eivätkä ulkopuolisia toisia ja he kuuluvat Suomeen ja sen historiaan kuten Rosa Claykin. Lisäksi Rosa Clayn sorron kokemukset antavat etenkin valkoisille suomalaisille, jotka nyt lähi vuosina ovat heränneet vastustamaan yhä näkyvämpää rasistista vihapuhetta, muistutuksen siitä, ettei rasismi ole mikään 90-luvun skinien tai nykyajan näkyvän äärioikeiston nousun tuottama asia vaan häpeällinen osa Suomenkin historiaa.

Me Rosa Emilia -työryhmäläiset toivomme, että Rosa muistettaisiin ensisijaisesti suomalaisena historiallisena esikuvana ja että hän saisi kadunnimen Suomeen kunnianosoituksena ja tärkeänä suomalaisen identiteetin tuojana rodullistetuille suomalaisille. Suomessa monet kadut ja aukiot on nimetty ulkomaisten aatelisten mukaan, kuten Venäjän Tsaarien tai Ruotsin kuninkaiden. Myös Rosa Emilia Clay ansaitsisi tulla muistetuksi uraauurtavasta elämästään ja siitä, miten sisukkaasti ja lannistumattomasti hän antoi panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Tahdomme haastaa erityisesti Turun, Tampereen, Joensuun, Vihdin, Kuopion ja Helsingin kunnat muiden mukana nimeämään katu tai muu tunnettu kohde kaupunkitilassa Rosa Emilia Clayn mukaan.


Allekirjoita Vetoomus:
Rosa Emilia Clay Haaste

Linkkejä:
Rosa Emilia Clay haasteen sivut:
http://www.rasmus-toiminta.fi/rosa-emilia-clay-haaste/
HS kulttuurikirjoitukset:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006504130.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006504338.htm